Lukivaikeus tarkoittaa lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeutta. Sitä kutsutaan arkisemmin usein lukihäiriöksi tai vierasperäistä termiä käyttäen dysleksiaksi. Keskeistä siinä on vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää eli fonologista tietoa. Lukivaikeudesta kärsivän henkikön luetun ymmärtäminen ja/tai lukemistarkkuus ovat häneen ikäänsä, älykkyyteensä ja/tai koulutukseensa nähden odotettua heikommat.
Arviolta noin 5-10 prosentilla aikuisista on jonkinlaisia hankaluuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Esimerkiksi opintojen eteenpäin vieminen on työlästä eikä lukuharrastus muutenkaan kiinnosta. Lukemisen erityisvaikeus on oppimiskyvyn vaikeuksista kaikkein yleisin.

lukihairio

Lukivaikeudesta kärsivä yleensä kirjoittaa ja lukee hitaasti ja tekee virheitä enemmän kuin ihmiset keskimäärin. Lukivaikeudesta voi seurata ongelmia luetun ymmärtämisessä, mikä puolestaan voi johtaa lukemisen välttelyyn. Tämä taas hidastaa sanavaraston ja yleisen tietomäärän normaalia kartuttamista.

Yleensä aikuisuuteen mennessä kohtalainen luku- ja kirjoitustaito ovat jo hallussa. Siinä vaiheessa ongelmia aiheuttavat kirjallisten töiden takkuilu ja vaikeus oppia kieliä. Ajatusten ilmaiseminen kirjallisesti voit tuottaa vaikeuksia ja sujuvia lauserakenteita on haastavaa saada muodostettua.

Lukihäiriön oireita voivat olla esimerkiksi
• samantyyppisten äänteiden oikeinkuulemisen vaikeus (t-d, p-b)
• kirjainten tai niiden paikkojen sekoittuminen
• kirjainten pois jääminen
• ylimääräisten kirjainten esiintyminen
• sanojen puuttuminen

Lukivaikeus esiintyy usein yhdessä esimerkiksi matematiikan ymmärtämisen ja oppimisen häiriöiden sekä tarkkaavaisuuden ja motoriikan ongelmien kanssa. Myös ajan ja aikataulujen hahmottaminen saattaa tuottaa hankaluuksia.

Lukihäiriön syyt ja korjaaminen

Lukivaikeuden syyt ovat pohjimmiltaan neurobiologisia, pysyviä poikkeamia hermoston toiminnassa. Niitä ei voida korjata käyttäytymisen uudelleenopetuksella, mutta haittoja voidaan vähentää tehostamalla oppimiskyvyn muiden alueiden käyttöä. Lukihäiriö ei johdu koulutuksen tasosta, sairauksista tai vammoista.

Eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lukivaikeus periytyy 30-75 prosentissa tapauksista. Kyseessä vois siis olla arkikielisesti ilmaistuna sukuvika.
Lue lisää lukihäiriön taustasta ja syistä

Mitä aikaisemmassa vaiheessa lukivaikeudet todetaan, sitä helpompaa on tilanteen parantaminen. Helposti käy niin, että jos lukeminen ja sitä myötä myös oppiminen lapsena ja nuorena jää takkuiluksi, aikuisena on vaikea löytää intoa opiskeluun. Lukihäiriön korjaaminen aikuisiällä voi vaatia todella paljon ponnistelua.
Lue lisää lukihäiriön tunnistamisesta ja korjaamisesta -> sisäinen linkki sivulle Lukihäiriön tunnistus ja korjaaminen

Lukivaikeus ja työmuistin ongelmat

Lukivaikeuteen liittyy usein ongelmia lyhytkestoisen eli työmuistin toiminnassa, mikä muun muassa hidastaa uusien asioiden painamista mieleen ja oppimista. Esimerkiksi suulliset ohjeet tai monimutkaiset ajatuskokonaisuudet on vaikea pitää mielessä. Lukivaikeuksista kärsivä henkilö saattaa esimerkiksi joutua ongelmiin pitkien mainostekstien kanssa. On raportoitu kuinka lukivaikeuksista kärsinyt henkilö ei kyennyt hahmottamaan muutamien uhkapeliaiheisten tekstien sisältöä. Yksi esimerkkki tästä oli teksti, jonka aiheena oli Eurojackpot 

Jos työmuisti ei toimi kunnolla, yleinen ongelmanratkaisukyky voi heikentyä. Henkilö ei pysty pitämään mielessään kaikkia tarvittavia tehtävään liittyviä asioita yrittäessään työstää ratkaisua.

Luetun ymmärtäminen ontuu, koska kapea työmuisti ei pysty hallitsemaan samanaikaisesti koko luettavan tekstin, meneillään olevan kappaleen, virkkeen ja sanan merkityksiä. Kielellisen muistin vaikeudet aiheuttavat edelleen hankaluuksia vieraiden kielten opiskelussa.

Lukiopetuksen historiaa Suomen kouluissa

Suomessa lukivaikeudet nousivat yleiseen tietouteen toden teolla 1990-luvulla, kun perustettiin lukijärjestöjä. Tosin jonkinlaista lukiopetusta alettiin antaa jo vuonna 1946. Vielä 1960-luvulla sitä oli saatavana lähinnä vain Etelä-Suomen suurimmilla paikkakunnilla, mutta peruskoulu-uudistuksen myötä tarjolle tuli enemmän erityisopetusta lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin.

Ylioppilastutkinolautakunnan lukivaliokunta on toiminut vuodesta 1976 lähtien ja käsittelee lukivaikeuslausunnot. Vuodesta 2001 alkaen luku- ja kirjoitusvaikeudet on ylioppilaskirjoituksissa rinnastettu vammaan ja niiden perusteella on voinut saada erikoisjärjestelyt kokeiden suorittamiseen. Myös aikuiskoulutuksessa pyritään nykyään ottamaan huomioon lukivaikeudet.

Nykyisin Suomessa otetaan lukivaikeudet huomioon läpi koulutusjärjestelmän, ja niiden helpottamista tuetaan jo esikoulun kirjainleikeistä lähtien. Iso merkitys on myös kodilla.

”Lapsi, jonka ympäristö on suhtautunut myönteisesti lukemiseen ja jolle luetaan paljon, suuntautuu ikään kuin itsestään lukemiseen ja lähestyy koko ajan spontaanistikin sitä hetkeä, jolloin oivaltaa lukemisen periaatteen: tuo koukero on tuollainen äänne, tämä tällainen. Näistä seuraa oivalluksista suurin, jonka useimmat ihmiset muistavat koko elämänsä halki: hetki, jona lukemisen ihme avautu”, sanoo Jyväskylän yliopiston kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen Hyvä Terveys -verkkosivujen lukihäiriöartikkelissa